Työntekijä

Työntekijä on henkilö, joka on sitoutunut tekemään korvausta vastaan työtä työnantajalle, eli toiselle fyysiselle tai juridiselle henkilölle, tämän valvonnassa. Nuori työntekijä on alle 18-vuotias.
Työntekijä on työsuhteessa työnantajaansa ja tekee tämän kanssa työsopimuksen. Työsopimuksessa pitäisi sopia ainakin:

-> Työnteon alkamisajankohta
-> Työntekopaikka
-> Työsuhteen muoto ja kesto
-> Mahdollinen koeaika
-> Pääasialliset työtehtävät
-> Työaika
-> Sovellettava työehtosopimus
-> Palkka ja palkanmaksukausi
-> Vuosiloman määräytyminen
-> Irtisanomisaika ja sen määräytyminen
-> Määräaikaisen työsopimuksen peruste ja sopimuksen päättymisaika tai arvio siitä
Työntekijälle on aina maksettava vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työntekijällä on oikeus saada tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Se, mitä missäkin työssä pidetään kohtuullisena, ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Työsopimuksessa sovittuja ehtoja ei kumpikaan osapuoli voi muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta. Työsopimus kannattaa siis lukea tarkkaan läpi ennen sen allekirjoitusta. Voit vaikka pyytää sopimuksen mukaasi perehtyäksesi siihen huolella. Jos olet ammattiliiton jäsen, voit myös pyytää työpaikkasi luottamusmiestä katsomaan työsopimustasi yhdessä läpi.

Työsopimus on tärkeä työntekijän oikeuksien turvaamiseksi. Työntekijällä on työnantajan puolelta vakuutus mahdollisten tapaturmien tai vahinkojen varalta. Työn tekeminen kerryttää työntekijälle eläkettä.

Työntekijällä voi olla esimies, joka antaa hänelle työtehtäviä ja valvoo niiden suorittamista.


Työtehtävät


Työnantajan oikeus valvoa työntekijän työtä perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Työntekijää ei voida kuitenkaan määrätä/vaatia:
-> Toimimaan lain tai hyvän tavan vastaisesti
-> Ajamaan ylinopeutta
-> Toimimaan tilien tarkastuksessa hyvän tilitarkastuskäytännön vastaisesti
-> Työhön, jonka työturvallisuuspuutteet vaarantavat hänen tai muiden hengen tai terveyden
-> Syrjintään

Oikeudet ja velvollisuudet


Suomessa työntekijällä on oikeus:

-> työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin vähimmäisehtoihin
-> suojaan, jonka lait ja sopimukset antavat
-> järjestäytymiseen
-> terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön
Työntekijällä on velvollisuus:

-> suorittaa työ huolellisesti
-> noudattaa sovittuja työaikoja
-> noudattaa työnjohdon ohjeita
-> kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta
-> pitää liike- ja ammattisalaisuus
-> ottaa huomioon työnantajan etu

Työsopimuksen irtisanominen


Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on irtisanottavissa toiselle sopijapuolelle tiedoksi annettavalla irtisanomisilmoituksella lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudattaen.

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain ja ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuksen irtisanomisperusteet on jaettu perinteisesti yksilöstä johtuviin ja toisaalta tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteihin.

Yksilöstä johtuvat perusteet voivat johtua työntekijän lain- tai sopimuksen vastaisesta teosta, laiminlyönnistä tai käyttäytymisestä. Myös se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään voi olla perusteena irtisanomiselle.

Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet liittyvät siihen, että tarjolla oleva työ on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä, jos sellaista on tarjolla ja järjestää koulutusta tällaisen muun työn edellyttämässä määrin.


Työsopimuksen purkaminen


Molemmat työsuhteen osapuolet voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti, kun laissa määrätyt edellytykset täyttyvät.

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällainen syy voi olla työntekijän sopimuksesta, laista tai työsuhteesta johtuvien velvoitteiden niin vakava laiminlyönti, ettei työnantajalta voisi kohtuudella odottaa irtisanomisajan noudattamista. Lisäksi työntekijän käyttäytyminen myös työpaikan ulkopuolella voi antaa edellytyksen työsuhteen purkamiseen.

Työnantaja saa myös käsitellä työsopimusta purkautuneena, kun työntekijä on ollut ilman lupaa poissa työpaikalta yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö olennaisesti velvoitteitaan työsuhteessa niin vakavasti, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.


Irtisanomisaika


Lakiin kirjatuista irtisanomisajoista voidaan sopia toisin työehtosopimuksella tai työsopimuksella. Työsopimuslain mukaan työnantajan yleiset irtisanomisajat ovat seuraavat:

Kun työsuhde on jatkunut enintään

1v = 14 päivää
yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
yli 12 v = 6 kk

Työntekijänä noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat:

Kun työsuhde on jatkunut enintään

5 v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk

Lisäksi liikkeen luovutuksen, yrityssaneerauksen sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman tilanteissa on laissa säädetty erityisistä irtisanomisajoista.

Lue lisää irtisanomiseen liittyvistä seikoista ja lakipykälistä täältä.

Koeaika


Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia erityisestä koeajasta. Koeajan kuluessa, siis työsuhteen alkamisen jälkeen niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti. Koeaikapurun jälkeen ei siis noudateta irtisanomisaikoja. Työnantaja ei kuitenkaan saa koeaikapurkua käyttäessään toimia syrjivästi. Lisäksi työsopimuslaissa on säännös, jonka mukaan kumpikaan osapuoli ei saa käyttää koeaikapurkua koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Pelkkä työehtosopimuksen määräys koeajasta ei sido osapuolia, vaan koeajasta on oltava nimenomainen ehto työsopimuksessa. Koeaika voidaan työsopimuslain mukaan solmia korkeintaan kuuden kuukauden mittaiseksi. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.